Nuorena olisin halunnut tämän projektin valmiiksi parissa tunnissa ja turhautunut, jos se ei olisi onnistunut. Nyt tähän meni kymmenen kuukautta. Eikä harmittanut. Ihana keski-ikä!!
Ensin elokuussa 2013 Ikeaan - löytyi tylsä ja halpa Rast. Niitä kaksi boxia autoon ja mökille.
Vaatimattomuus kaunistaa! Hieman tämä piironki jäi suuressa hallissa koreampien kavereidensa varjoon, mutta mallimittojensa puolesta oli täydellinen meidän kompaktiin kesäresidenssiimme.
Onni tulee litteässä paketissa. Ja osasinpa vaan minäkin koota tämän. Oli aikaa,valoa, lämpöä, tilaa ja ennen muuta kunnon työkalut.
Ja muutaman tunnin uurastuksen jälkeen: tsädää - valmiit lipastot. Tässä vielä raakaversioina ilman maalipintaa ja vetimiä.
Tämän jälkeen seurasi sutimista. Pohjamaalia yksi kerros ja pintamaalia kaksi. Kaksi erillista lipastoa yhdistetään kokonaisuudeksi kansilevyllä.
Ja tähän tuli se talven mittainen tauko projektissa. Liimalevyn vahaus vaatisi puolen vuorokauden kuivumisen noin kahdenkymmenen asteen lämmössä. Mutta luonto oli armoton, tuli syksy ja tuli talvi. Lumi peitti maan ja ankeus mielet. Kääriydyimme kaupunkiin odottamaan uutta kevättä.
 |
vähän toki harjoittelimme kesää keskellä talveakin.... |
Ja niin tuli kevät 2014 aikaisemmin kuin koskaan. Ja Rastin kanssa pääsimme viimeistelyvaiheeseen.
Mäntylevyn pintaan sitä vahaa ja ihana kevätsää kuivatti levyn säädetyssä ajassa ja aikataulussa.
Vaha oli herkullisen tuoksuista (kandelli- ja karnaubaööljyä sisältävää) ja sain hillitä etten sivellyt sitä itseeni ennen auringonottoa.......
Vetimet ostettu Indiskasta. Näissä olikin vähn enemmän puuhaa. Nuppien kiinnitysruuvit olivat reilusti liian pitkiä ja ne piti katkaista. Tässä apuun M. Ähinästä ja kulmien kurtistelusta päätellen näytti olevan kovaa puuhaa. Mutta valmista tuli.
Ja valmis Rast lopultakin kesäkuussa 2014. Tadaa.
Mitähän seuraavaksi??